Kaikki vihdoin hyvin Tampereen yliopistossa – vai onko sittenkään?

Turbulensseistaan tunnetulla Tampereen yliopistolla tapahtui vuoden päätteeksi suuria. Yliopiston johtamisjärjestelmää – eli johtosääntöä – muutettiin vihdoin, yli kolmen vuoden keskustelujen jälkeen. Virtuaalisilla käytävillä huokaistiin helpotuksesta. Moni tuttu professori kiitteli yliopiston hallitusta siitä, että demokratia ja itsehallinto on vihdoinkin palautettu ja kaikki on hyvin.

Hallituksen päätöksen myötä säätiöyliopistojen kestämättömin piirre – eli vaalien ohi nimitetty konsistorin äänivaltainen puheenjohtaja – on vihdoin historiaa Tampereella. Muutos on merkittävä, sillä suomalaisissa säätiöyliopistoissa on liikuttu lain harmaalla alueella jo yli kymmenen vuotta.  Päätöksestä sietää olla ylpeä, hallitus sekä rehtori ansaitsevat siitä kiitoksen, ja Suomen toinen säätiöyliopisto, Aalto, ottaa toivottavasti mallia. Kuten eräs kollegani sanoi: ”Kun vaaleilla vaalitussa toimielimessä valta on vaaleilla valituilla jäsenillä, on edustuksellisen demokratian olemassaolon vähimmäisedellytykset saavutettu. Kippis sille.”

Hyvät uutiset loppuvat kuitenkin näihin kippiksiin. Huonot uutiset nimittäin ovat, että kokouksessa todellakin luotiin vasta vähimmäisedellytykset demokratian olemassaololle. Kaikki muut merkittävät demokratian edistämiseen tähdänneet muutosehdotukset nimittäin tyrmättiin hallituksessa.

Viisi- ja puolituntisessa kokouksessaan hallitus käveli uskomattomalla tavalla johtosäännön uudistamista pohjustaneen laajapohjaisen työryhmän yli. Syksyllä työskennelleen työryhmän asettaminen oli ollut hallituksen oma idea, ryhmä oli rehtorin nimittämä ja sitä puheenjohti ­­Helsingin yliopiston emerituskansleri Thomas Wilhelmsson. Se esitti lokakuussa julkaistussa raportissaan 18 uudistusta, mutta matkalla työryhmästä hallituksen pöytään näistä uudistuksista oli karsiutunut pois 14 rehtorin saatteella ”Johtosääntöä ei ole tarvetta tältä osin tarkistaa”.

Lopulta hallitus äänesti joulukuussa äänin 4–3 kumoon suuren joukon niitä ehdotuksia, joita työryhmä oli ehdottanut, joita yliopiston useimmat järjestöt olivat pitäneet hyvinä kompromisseina, mutta joita yliopiston perustajat – etenkin elinkeinoelämän edustajat – ovat vastustaneet. (Kirjoitan tästä vasta nyt, koska pöytäkirja julkistettiin vasta viime viikolla, ks. liite.)

Asian ratkaisivat hallituksen kokouksessa yliopistosäätiön perustajien hallitukseen asettamat jäsenet. Näyttää siis siltä, että perustajien asettamat hallituslaiset puolustavat yliopiston hallituksessa suoraan perustajien näkemyksiä. Näin siitä huolimatta, että olen viimeisen kolmen vuoden aikana kuullut kymmeniä, ellen satoja kertoja, miten hallituksessa kaikki edustavat ja edistävät vain yliopiston parasta, eikä kukaan missään tapauksessa edusta siellä mitään sidosryhmiä.

Tätä merkittävämpää näytönpaikkaa Ilkka Herlinin johtamalla hallituksella ei ole ollut, mutta se jätti hetkensä käyttämättä.

Miksi kompromissi haudattiin?

Hallituksen enemmistö siis äänesti rehtorin esityksestä Wilhelmssonin työryhmän ehdotukset pääosin kumoon. Ennen hallituksen kokousta työryhmän raportista järjestettiin laaja kuuleminen (ks. liitteet). Näkemykset jakautuivat odotetusti – kutsuipa joku ehdotusten listaa worst case scenarioksikin. Toisaalta keskeiset edustukselliset toimijat ja järjestöt pitivät raporttia  erinomaisena kompromissina (ks. esim. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Professoriliiton paikallisosasto ja Tampereen yliopiston tieteentekijät).

Epäselväksi jääneestä syystä lausuntoja pyydettiin myös säätiöyliopiston perustajilta – siitä huolimatta, että johtosääntö koskee yliopiston sisäisiä ja sen itsehallinnon piiriin kuuluvia asioita. Osa perustajista ymmärsi asemansa ja totesi johtosäännön olevan yliopiston sisäinen asia, toinen puoli taas jätti kunnioittamatta itsehallinnon periaatetta ja esitti runsaasti vastalauseita raporttiin. 

Nyt näyttääkin siltä, että lopputulos on käytännössä näiden muutaman perustajan sanelema, sillä (konsistorin puheenjohtajaa koskevaa kohtaa lukuun ottamatta) hallitus hylkäsi juuri ne raportin kohdat, joita etenkin elinkeinoelämää edustavat perustajat kiihkeimmin vastustivat (monia muutoksia vastustivat etenkin Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen Kauppaseura, Kauppias K.P. Ruuskasen säätiö, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen säätiö, C.V. Åkerlundin mediasäätiö – ja osittain Tampereen teknillinen seura).

Jokainen hallituksen äänestys päättyi 4–3 niin, että kaikki yliopiston perustajien asettamat ehdokkaat – Ilkka Herlin, Anne Jalkala ja Kimmo Kontula sekä (yhteisön ”itsensä” asettama) Jari Kinaret – äänestivät demokratiaa ja autonomiaa lisääviä muutoksia vastaan. Jokainen äänestys päättyi esittelijän eli rehtorin esityksen mukaisesti. Kaikki äänestystulokset myös vastasivat niitä näkemyksiä, joita elinkeinoelämää edustaneet perustajat olivat lausunnoissaan esittäneet – lukuun ottamatta kysymystä konsistorin puheenjohtajasta, minkä ratkaisemisesta kiitos kuuluu koko hallitukselle.

Tiivistäen siis tapahtui näin:

  • Yhteisössä on vaadittu vuosia muutoksia johtosääntöön (ks. myös Jussi Jalosen koonti).
  • Hallitus päättää aloittaa johtosäännön tarkastelun syksyllä 2020.
  • Rehtori asettaa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan ehdotuksia. Työryhmän puheenjohtajana toimii rehtorin valitsema Helsingin yliopiston emerituskansleri Thomas Wilhelmsson.
  • Työryhmä ehdottaa 18 kohdan muutoslistaa johtosääntöön.
  • Joukko perustajia – etupäässä Teknologiateollisuus ja Tampereen kauppakamari – vastustavat keskeisiä muutoksia. Yhteisöstä esitetään monenlaisia kantoja. Pääosa liitoista ja ylioppilaskunta kuitenkin kannattavat muutoksia.
  • Rehtori tekee hallitukselle esityksen, jossa 14/18 muutoksista on pyyhitty pois. Esimerkiksi ehdotus eri ryhmien tasaisesta edustuksesta – eli niin sanottu tasakolmikanta – konsistorissa on sivuutettu.
  • Hallitus äänestää esityksistä. Kaikki perustajien ehdokkaina valitut jäsenet äänestävät pääosin työryhmän ehdottamia muutoksia vastaan, rehtorin ja elinkeinoelämän kantoja myötäillen.

Yliopiston hallitus – tai sen 4/7 enemmistö – ei ole missään vaiheessa tarjonnut käytökselleen minkäänlaisia selityksiä. Asiaa on esitelty ainoastaan rehtorin päiväkahveilla, joilla hallitus ei ollut läsnä, joilla sivuutettiin kokonaan kysymys siitä, miksi työryhmän ehdotukset haudattiin ja joilla ikävä kyllä ei ollut lainkaan aikaa kysymyksille.

Management by perkele

Kaikissa hylätyissä muutosehdotuksissa oli kyse yhdestä ja samasta asiasta: vaaleilla valittavien päätöksentekoelinten vallan rajaamisesta ja keskitetyn vallan puolustamisesta. Tässä suhteessa hallituksen neljä jäsentä osoittivat olevansa edelleen haluttomia kehittämään demokratiaa.

Näin konfliktia yliopistolla näyttää pitävän yllä lähinnä säätiön perustajat ja heidän edustajansa, jotka toistuvasti vastustavat sitä, mitä yliopistolaiset haluaisivat kehittää: yhteistä demokraattista päätöksentekoa, hyvää hallintoa ja alhaalta ylöspäin organisoitua työkulttuuria. Perustajia näyttävät miellyttävän vahvat johtajat, heikot demokraattiset elimet ja heidän oma valtansa. Ilmeisesti management by perkele -oppi ei vielä ole väistynyt suomalaisesta elinkeinoelämästä tai ainakaan sen etujärjestöistä. (Start up -kentältä kuuluu onneksi paljon parempia viestejä työntekijälähtöisestä, avoimuutta korostavasta kulttuurista, mutta ilmeisesti sellainen ei sovellu korkeakoulutetuille yliopistolaisille.)

Muutoksista tiputettiin pois etenkin tiedekuntaneuvostojen asemaa ja hallituksen itsensä nimittämistä koskevat parannukset sekä ehdotukset tasakolmikannasta.

Hallituksen enemmistö esimerkiksi äänesti kumoon ehdotuksen siitä, että dekaanien valinnassa rehtorin apuna toimisi tiedekuntaneuvoston jäseniä. Samoin kumoon äänestettiin esitys siitä, että tenure track -professoreja nimittäessään rehtori joutuisi kuulemaan tiedekuntaneuvostoja. Tiedekuntaneuvostot ovat konsistorin ohella tärkeimmät yheisöä edustavat ja vaaleilla valittavat elimet yliopistoissa. (Edit: Kahdessa kohdassa rehtori tosin muutti esitystään muutosehdotusten myötä: tiedekuntaneuvostoille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi dekaanien nimityksissä sekä toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa. Seuraavaksi on tärkeää seurata, miten nämä viedään käytäntöön ja että kuuleminen on todellista.)

Hallitus myös päätti olla tunnustamatta konsistorin asemaa hallituksen nimittämisessä. Parannusehdotukset olisivat siirtäneet vastuun hallituksen nimittämisestä konsistorille, joka yliopistolain mukaan hallituksen myös (yksin) nimittää. Tällä hetkellä konsistori ei voi nimittää hallitukseen ketään, jota perustajien miehittämä nimityskomitea ei ehdota, eikä konsistori ole ollut missään vaiheessa vapaa nimittämään mieleistään hallitusta, vaikka juuri tämä on yksi sen keskeisimmistä tehtävistä. Tähän tilanteeseen hallitus ei tuonut mitään muutosta.

Muutoksilla olisi päästy eroon siitä pelistä, jonka kohteena konsistori on viime vuodet ollut: konsistori on jo useaan kertaan joutunut palauttamaan nimityskomitean esitykset valmisteluun, koska komitea ei ole joko halunnut kuulla konsistoria tai on halunnut käyttää itse merkittävää valtaa. Prosessi on käsittämätöntä ajanhaaskuuta, johon on kulunut kiitettävä osa minunkin akatemiatutkijakaudestani. Ehkä joku vielä muistaa senkin, miten nimityskomitean perustajien edustajat jättivät eriävän mielipiteen konsistorin nimityspäätökseen vuonna 2019. Näin ei pitäisi olla, ja olisi yliopiston hallituksen tehtävä palauttaa yliopistolaisille se itsehallinnollinen asema, joka sille kuuluu. Nyt perustajat pitävät hallitusedustajiensa kautta konsistoria edelleen panttivankinaan.

Hyvää hallintoa vaarantaa myös se, että hallitus määrää johtosäännön kautta niin vahvasti itsensä nimittämisestä ja täydentämisestä: vartioimalla ja normittamalla tarkasti, miten uusia hallitusjäseniä voi valita ja vaikeuttamalla näin konsistorin työtä, hallitus sekoittaa eri toimielinten suhteita.

Viime syksynä tunnelma johtamisjärjestelmään turhautuneiden keskuudessa oli toiveikas, kun yliopiston hallitus oli vihdoin päättänyt tarttua pitkään hiertäneeseen ongelmaan ja perustaa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan muutosehdotuksia johtosääntöön. 

Joulukuussa saatiin kuitenkin huomata, miten hallitus on edelleen ennemmin perustajien palvelija kuin yliopistoyhteisön kuuntelija. Kaiken kruunasi hallituksen uskomaton äänestys siitä, saako konsistori kehittää yliopiston toiminnan vaikuttavuutta ja laatua, vai saako se ainoastaan seurata niitä.

Alkuperäisen johtosäännön mukaan konsistorin tehtävänä on ”seurata ja kehittää yliopiston tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kokonaisuutta, vaikuttavuutta ja laatua”.

Rehtorin esityksestä ja äänin 4–3 konsistori ei enää saa kehittää yliopistoa, sillä tästä eteenpäin ”konsistorin tehtävänä on [vain] seurata yliopiston tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kokonaisuutta, vaikuttavuutta ja laatua.”

Ilmeisesti yliopistolaisten ei pidä saada kehittää yliopistoaan. Oikeus tähän on vain johdolla.

3 thoughts on “Kaikki vihdoin hyvin Tampereen yliopistossa – vai onko sittenkään?

  1. Jopa on alas ajettu yliopiston autonomia! Ja mitä nämä perustajatahot tuovat yliopiston yhteiseen pottiin? Jos eivät juuri mitään, hallinnoivat yliopistoa ja sille annettuja valtion varoja vailla minkäänlaista demokraattista tai moraalista oikeutta.
    Jos ette nouse barrikaadeille, alistutte orjan asemaan!

    • Alla perustajien lahjoitukset (uuden) Tampereen yliopiston peruspääomaan, yhteensä 1,9 miljoonaa. Vertailun vuoksi: fuusioituneilla yliopistoilla taisi olla omaa pääomaa reilu 450 miljoonaa, ja yliopiston vuosibudjetti on noin 330 miljoonaa:

      Lainausperustamiskirjasta:

      Säätiön peruspääomaksi perustajat luovuttavat yhteensä 1 940 000 euroa seuraavasti:

       Suomen valtio 50 000 euroa,
       Jane ja Aatos Erkon säätiö sr 1 000 000 euroa
       Kaupan liitto ry 50 000 euroa,
       Kauppias K.P. Ruuskasen säätiö sr 50 000 euroa,
       Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö sr 50 000 euroa,
       Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö sr 10 000 euroa,
       Pirkanmaan liitto 50 000 euroa
       Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 50 000 euroa,
       Suomen Punainen Risti 10 000 euroa,
       Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr 100 000 euroa,
       Tampereen kauppakamari ry 50 000 euroa,
       Tampereen Kauppaseura ry 20 000 euroa,
       Tampereen kaupunki 50 000 euroa,
       Tampereen Suomalainen Klubi ry 20 000 euroa,
       Tampereen Teknillinen Seura ry 20 000 euroa,
       Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö sr 250 000 euroa,
       Tekniikan Akateemiset ry 40 000 euroa,
       Teknologiateollisuus ry 25 000 euroa,
       Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sr 25 000 euroa,
       Väinö Tannerin säätiö sr 10 000 euroa sekä
       Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry 10 000 euroa.

      Tampereen kaupunki sitoutuu luovuttamaan 31.12.2018 hallussaan olevat Tampereen ammattikorkea- koulu Oy:n (y-tunnus 10154281) osakkeet

  2. Päivitysilmoitus: Säätiöyliopisto yliopistodemokratian kaventajana – Politiikasta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s