HS Vieraskynäni: Kuntien liiketoiminta kätkeytyy julkisuudelta

Kirjoitin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle kunnallisten yhtiöiden avoimuuden puutteesta. Jutun voi lukea täältä: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1397192626523?jako=639e23c51a1771ebe8d16b3b6cd5c28e

Tai tästä alta:

Kuntien liiketoiminta kätkeytyy julkisuudelta

Kuntien pitäisi tulkita uusien lakien mukaista yhtiöittämisvelvoitetta mahdollisimman väljästi, jotta päätöksenteko pysyisi demokraattisena.

Viime syksynä voimaan tulleet kunta- ja kilpailulakien muutokset sisältävät niin sanotun yhtiöittämisvelvoitteen. Kuntien tulee yhtiöittää entistä enemmän palvelutuotantoaan.

Muutoksen vuoksi huomattava osa julkista päätöksentekoa siirtyy demokraattisen valvonnan ulottumattomiin.

Käytännössä yhtiöittämisvelvoite koskee esimerkiksi kunnallista sähköntuotantoa, satamia ja osittain työterveyshuoltoa. Jos kunta myy mitä tahansa palveluaan markkinoilla, toiminta pitää yhtiöittää.

Velvoite ei koske lakisääteisiä palveluja, jos niitä ei tuoteta myös markkinoille. Siirtymäaikaa yhtiöittämisissä on vain vuoden 2014 loppuun.

Yhtiöittäminen siirtää entistä suuremman osan kunnallisesta päätöksenteosta kuntalaisten valvonnan ulottumattomiin.

Suomessa on edistyksellinen julkisuuslaki, jonka mukaan kaikki julkiset asiakirjat ovat kenen tahansa saatavissa. Asiakirjapyyntöä ei tarvitse erikseen perustella, vaan pyytäjällä on lähtökohtaisesti oikeus saada asiakirja nähtäväkseen. Esimerkiksi toimittajille julkisuuslaki on työn edellytys.

Nyt kunnallisia toimintoja yhtiöitettäessä julkisuuslaki on vaarassa muuttua irvikuvakseen. Julkisuuslaki ei koske yhtiöitä, sillä ne toimivat osakeyhtiölain alaisuudessa. Tällöin kunnallisenkaan yhtiön asiakirjat eivät ole lähtökohtaisesti julkisia vaan luottamuksellisia. Edes yhtiön hallituksen pöytäkirjat ja esityslistat eivät kuulu julkisuuslain piiriin.

Jos esimerkiksi kunnallisessa sähköyhtiössä rikotaan hyvää hallintotapaa, tätä koskevat keskustelut tai tilintarkastusasiakirjat eivät todennäköisesti päädy median tai kuntalaisten nähtäviksi.

Kunnallisten yhtiöiden hallitukset toimivat itsenäisesti suljettujen ovien takana. Hallituksissa istuu poliittisia luottamushenkilöitä, mutta hallituksen ulkopuoliset eivät saa yhtiöiden toiminnasta tietoa samaan tapaan kuin muiden kunnallisten toimielinten työstä.

Vielä vaikeampaa tiedonsaanti on medialle ja kuntalaisille. Yhtiöiden hallitukset ovat usein vain muodollisesti – ja monen välikäden kautta – valtuustojen ohjauksessa.

Viime aikoina on lisäksi toistuvasti vaadittu luottamushenkilöiden korvaamista hallitusammattilaisilla. Jos näin tapahtuisi, tämä heikentäisi entisestään demokraattista valvontaa. Samalla se lisäisi sisäpiirisopimusten ja korruption riskiä.

Kunnille palvelujaan tarjoavat tilintarkastusyhtiöt ovat usein suurempien konsulttitalojen osasia. Nämä samat konsernit myyvät kunnille myös konsulttipalveluja.

Tilintarkastuksen riippumattomuus voi vaarantua, kun samat konsulttitalot toimivat sekä palveluiden tuottajina että niiden valvojina. Pahimmillaan tilintarkastusyhtiöillä on kannustin vaalia hyviä suhteita kuntien johtoon konsultointitöiden toivossa. Tällaisia tilintarkastuksen ja muun konsultoinnin ristisiitoksia tulisi varoa, jotta tilintarkastuksen riippumattomuus voidaan varmistaa.

Monissa kunnissa on tehty laajoja konsulttiselvityksiä siitä, pitäisikö yhtiöittämistä tehdä laajemmin kuin laki edellyttää. Muutamissa kunnissa on jopa menty niin pitkälle, että yhtiöitä on viety tai suunniteltu vietäväksi omaisuudenhallintayhtiön alle.

Kehitys nakertaa demokraattisen päätöksenteon edellytyksiä.

Päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden turvaamiseksi kuntien pitäisikin nyt tulkita lakia mahdollisimman löyhästi: kuntien tulisi yhtiöittää vain ne toimintonsa, joita laki nimenomaisesti koskee. Kaikki muu toiminta on parasta jättää yhtiöittämättä.

Samalla julkisomisteisten yhtiöiden avoimuutta ja demokraattisuutta pitäisi lisätä huomattavasti.

Yksi keino on vaatia kunnallisten yhtiöiden asiakirjojen avoimuutta, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti edellytä. On myös pidettävä kiinni luottamushenkilöiden edustuksesta yhtiöiden hallituksissa.

Demokratia toteutuu parhaiten ja valvonta on tehokkainta, kun yhtiön hallitus on mahdollisimman suoraan vastuussa kuntalaisille.

Hanna Kuusela
Kirjoittaja on tutkijatohtori Tampereen yliopistossa.

One thought on “HS Vieraskynäni: Kuntien liiketoiminta kätkeytyy julkisuudelta

  1. Hyvä Hanna!
    Isännät, suuromistajat ja kylänmiehet mukaan vastuuseen ja läpinäkyvään toimintaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s